Aikoinaan Pohjois-Karjala projektin keskeisiä teemoja oli herätellä ihmiset tiedostamaan omat terveyden riskitekijänsä. Veren kolesterolitason määrittämisen ohella kansalaisia ohjattiin verenpaineen säännöllisiin mittauksiin ja mahdollisen kohonneen verenpaineen riskitekijöiden tunnistamiseen omissa elintavoissaan.
Lienevätkö opit vähitellen unohtuneet, koska edelleenkin suomalaisten verenpainearvot ovat kansainvälisen mittapuun mukaan korkeita. Riskitason raja-arvoja on tarkennettu sitä mukaan, kun on voitu osoittaa aivohalvauksen ja sydänperäisten ongelmien vähenemistä kohonnutta verenpainetta hoidettaessa tai sen nousua ehkäistäessä. Suurilla henkilömäärillä tehdyt tutkimukset ovat myös osoittaneet, että kohonnut verenpaine heikentää muistia ja lisää mahdollisuutta sairastua muun muassa munuais- ja silmätauteihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan systolisen verenpaineen eli yläpaineen pitäisi olla korkeintaan 140 mmHg ja diastolisen eli alapaineen korkeintaan 90 mmHg. Kuitenkin noin puolella yli 30 vuotiaista suomalaisista se on THL:n tekemän FinTerveys 2017 -selvityksen mukaan enemmän. Taustalla verenpaineen nousuun on useita elintapoihin liittyviä tekijöitä, joihin jokainen voi itse myös vaikuttaa.