Pielisen talvi 2023: Nurmeksen Kalamiehet saivat pilkkioppilaita Etelä- ja Keski-Euroopasta – "Sen kun tietäisi, minkä takia se ei syö"

Nurmeksessa tammikuun lopulla viikon mittaisella vierailulla olleet italialais- ja ranskalaisopiskelijat saivat ensimmäisen kosketuksen suomalaiseen pilkkieksotiikkaan Nurmeksen Kalamiesten opissa. Hyvärilän rantajäille Pieliseen kairatut reiät keräsivät ympärilleen innokkaita kalastajia, joista monet olivat ensimmäistä kertaa pilkillä.

Kalamiesten Reijo Kuittisen kairaaman reiän ympärille asettuivat pilkin kanssa parmalaiset Giulia Bernardi ja Chiara Adami. Kielimuuria olivat loiventamassa tulkkausapuna olleet Nurmeksen lukion opiskelijat.

Lämpötila oli nollan tuntumassa ja aurinko paistoi, ilmassa oli jopa hieman kevättä. Bernardi ja Adami jutustelivat, että kylmyys Suomessa tuntuu erilaiselta kuin Italiassa.

– Suomessa on kuivempaa, Italiassa märempää, Bernadi tiivisti.

Bernardi kertoi kalastaneensa vain kerran aiemmin.

– Kokeilin kalastusta käydessäni Malediiveilla. En ole kovin hyvä kalastaja, mutta se oli hauskaa ja uusi asia minulle, Bernardi kertoi.

Bernardi jatkoi, että pilkkiminen Pielisellä on aika erilaista kuin kalastaminen Intian valtameressä.

– Siellä oli niin paljon kalaa, että ei tarvinnut paljon liikkua. Ihmiset kalastavat siellä ruoan vuoksi, ei huvin vuoksi, hän sanoi.

Bernardia ja Adamia kiinnosti tietää, että myös Suomessa kalastetaan kalaa ruokapöytään, vaikka kalastuksella onkin sosiaalinen puolensa.

Jos kala olisi tällä kertaa Bernardin pilkkiin tarttunut, hän arveli, ettei osaisi tehdä siitä ruokaa.

– Tuskinpa. Ehkä antaisin sen vain äidilleni, 17-vuotias Bernardi tuumasi.

Nuoret olivat osa noin 25 erasmus-opiskelijan ryhmää, josta puolet olivat Longwystä Ranskasta ja puolet Parmasta Italiasta. Nurmeksen lukiolaisilla puolestaan on lukujärjestyksessään vastavuoroinen vierailu Parmaan toukokuussa.

Ei ollut Ahdilla antimia

Kalat eivät innostuneet pilkkijöiden syöteistä, mutta tunnelmaa se ei latistanut.

– Kalat olivat niin passiivisia, Risto Ryynänen tuumasi.

– Ei ole kalaa tällä alueella, Timo Hautanen jatkoi.

Kalamiehet ryhtyivät analysoimaan huonon kalaonnen juurisyitä pilke silmä kulmassaan. Syiksi listattiin niin matalapaine, liiallinen auringonpaiste, tuulen suunta kuin lämpötilakin. Se, miten tuuli vaikuttaa jään alla, pilkkijät jättivät kuulijan itsensä pääteltäväksi.

– Sen kun tietäisi, minkä takia se ei syö, Hautanen tuumasi.

Kilpailuja ympäri vuoden

Kilpailuissakin huumoria on, mutta mitä isommaksi kilpailu muuttuu, sitä totisempaa touhu on. Voittajat ja palkintosijat muistetaan kyllä pienissäkin kisoissa, kalamiehet sanailivat.

Nurmeksen Kalamiehet järjestää pilkkikilpailuja ympäri vuoden, jotka sulan veden aikaan järjestetään laituripilkkeinä ja rantaonkikilpailuina. Kevään kohokohtina ovat 19. helmikuuta järjestettävä Bomba-pilkki, sekä maaliskuun lopulla järjestettävä seuranmestaruuskilpailu ja Simon sintti -pilkkikilpailu Nurmeksen satamassa. Kalamiehet käyvät myös ulkopaikkakunnilla pilkkikilpailuissa, keväällä reissu on suunniteltu ainakin maaliskuun SM-kilpailuihin Sotkamoon.

– Kyllä pilkkiminen on ulkoilua ja hyvää liikuntaa. Tulee kymmeniä reikiä kairailtua ja liikuttua useampia kilometrejä. Onhan siinä taustalla pikkuisen kilpailuviettikin. Kilpaileminen on itsensä haastamista, kun joskus pystyy suomenmestaruustason miehiä voittamaan, Timo Hautanen tuumasi.

– Kilpailu on sosiaalinen tapahtuma ennen jäälle lähtöä ja tulon jälkeen tietysti. Hieno harrastus, Risto Ryynänen päätti.

_{Juttu on osa Ylä-Karjalan ja Lieksan Lehden yhteistä Pielisen talvi -lehteä.}