Blogit

Meikähirvi ihastelemassa Lucia-kulkuetta Nurmeksen kirkossa vuonna 2016.

Tänään normaalisti näkyisi pientä valonpilkahdusta siellä sun täällä, jollei tuo koronanpirulainen jylläisi edelleen maailmalla. Tiedätte varmaankin, mitä tarkoitan.

Viime päivinä minulla on ollut sellainen tunne kuin joku kurkkisi olan takaa tai hiippailisi aivan sorkkakannoilla. Mutta ketään tai mitään en ole nähnyt, vaikka olen yrittänyt kurkkia olan ja takasivun yli. Mitähän kummaa oikein on tekeillä?

Eilen sivuttiin hieman jouluisia makuja jouluherkkujen kautta, joten nythän olisi luontevaa siirtyä tuoksuihin. Varmaan jokaisella on hieman omanlaisensa hajupaljetti vai mikä paletti se nyt onkaan jouluun. Yhdelle joulun tuo piparien tuoksu, toiselle ehdoton on aidon kuusen tuoksu ja kolmas voi vaikka työntää nokkansa kanelipurkkiin päästäkseen jouluntunnelmaan.

Joulun lähestyminen on monelle iloista odotusta, vaikka tänä vuonna ei olekaan mahdollisuutta suuriin perhetapaamisiin. On kuitenkin suuri joukko perheitä, joissa joulua odotetaan pelonsekaisin tuntein ja tehdään turvasuunnitelmia. Korona on ennen tuntemattoman sairauden lisäksi luonut jo ennen joulua uudenlaisen tilanteen; ollaan enemmän pienellä joukolla, ei matkusteta eikä tavata välttämättä edes työtovereita. Onko perheväkivallan sytytyslanka jo ehkä sytytetty ja joulupukin sijasta aattona ovella onkin virkavalta ja ensihoito?

Vuosien kokemuksella asiantuntijat pelkäävät, että joulusta olisi tulossa synkkä perhejuhla, jossa koronasta stressaantuneet ja muutenkin äärimmilleen jännittyneet tunteet räjähtävät. Usein alkoholia käytetään tekosyynä perheväkivallan leimahtamiseen, mutta syyt ovat olemassa syvemmällä.

Oi juupelis, kuinka tämän päivän luukku saa makunystyrät hyrisemään. Aiheena tänään on aina ja ikuisesti ajankohtaiset jouluherkut. Piparit, joulutortut, kakut, pullat sun muut. Ai että, kuinka voin nähdä ne jo sieluni silmin vatsassani törröttämässä.

Meikähirvi tiernapoikien armoilla vuonna 2016.

Tänä vuonna tiernapojat eivät ole montaa esiintymiskertaa ehtineet kokea, mutta onneksi heitä nähtiin ainakin Nurmeksen joulunavauksessa keskustassa ja jollen väärin ole kuullut sarviini, niin ovat he vilahtaneet myös Nurmeksen Joulumusiikin yhdessä luukussa.

Tänä vuonna joululauluja ei taideta hoilata kuin lähinnä kotioloissa ja silloinkin kannattaa muistaa turvavälit, vaikka tutuista olisikin kyse. Toisaalta ainakin jos omaa äänen korinaani ajattelen, ehkä parempi näin.

Kynttilöistä tuli höpistyä muutama luukku sitten, mutta jatketaan niistä vielä juttua. Ne kun ovat niin kauniita ja tuovat ihanaa valoa tähän hämäryyteen.

Tänäänkin onkin aivan erityinen ja juhlallinen päivä. Tänään nimittäin juhlistetaan luonnollisesti Suomen itsenäisyyspäivää, kuten aina 6. joulukuuta.

Nyt pitää vähän kuikuilla tulevaisuuteen eli huomiseen, jottei tämän päivän luukku menisi ohi ja huomenna tarvitsisi käsitellä kahta aihetta. Osa voikin jo arvata, minkälaista päivää huomenna vietetään, mutta jätetään osa siitä vielä arvoitukseksi ja keskitytään tänään adventtiaiheeseen.