Matkan päästä

Muuttomyllerryksessä painivan opiskelijan havaintoja elämästä

Miksi nuoria aikuisia ei kiinnosta parisuhde?

Miksi nuoria aikuisia ei kiinnosta parisuhde?

Vaikka olen elänyt koko elämäni 2000-luvulla, suurin osa lapsuuteni saduista päättyi sanoihin "Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka". Mitä pahaa onnellisessa lopussa on, saattaisi joku kysyä. Paljonkin.

Vaikka tosielämän linnat ovat kivikerrostaloja ja prinssit milloin minkäkin ammattikunnan edustajia, on käsitys "onnellisesta lopusta" kuitenkin kuin lapsuudensaduissa konsanaan. Jossain aikuisuuden vaiheessa ihmisen oletetaan löytävän puolison, asettuvan aloilleen ja perustavan perheen.

On tietysti ymmärrettävää, että suvun toivottaisiin jatkuvan ja sivilisaation säilyvän. Rakkaudenkaipuu on myös inhimillinen tunne, jota ei tarvitse sivuuttaa tai hävetä. Se ei tarkoita, etteikö perinteinen parisuhdekäsitys olisi monen mielestä ahdistava.

Nuorilla aikuisilla on usein parempaakin tekemistä kuin parisuhteen metsästäminen. Opiskelu ja työt vievät tyypillisesti ison osan ajasta, ja myös tavoitteellinen harrastaminen voi haukata leijonanosan arjesta. Omien suurien tai pienten tavoitteiden priorisoiminen parisuhteen edelle ei tee kenestäkään itsekästä.

Vaikka parisuhde houkuttaisikin, saattavat deittisovellusten nurjat puolet hätistää parikymppisen pois markkinoita tutkimasta. Kaikkia ei ole luotu juttelemaan mukavia tuntemattoman kanssa kahvikupposen äärellä. Tarpeeksi monien keskinkertaisten treffien jälkeen uudet tuttavuudet eivät enää jaksakaan innostaa.

Etenkin nuoria naisia kritisoidaan usein liian korkeista kriteereistä. Maakunnat olisivat mukavia miehiä pullollaan, mutta nyrpeät, korkeakoulutetut neitoset vain puistelevat heille päitänsä. Miksi ihmeessä he haluaisivat torjua elämästään rakkauden ja jäädä vanhoiksipiioiksi?

Hyvä ihmissuhde ei koskaan synny paineen alla. Ei ystäviäkään hankita siksi, että on pakko. Jos ottaisi elämäänsä kaikki ne ihmiset, joiden seurassa viihtyy edes siedettävästi, ihmissuhteet menettäisivät merkityksensä.

Mitä tulee parisuhteeseen, paineita on paljon. Jos oletus parisuhteen kestosta ainakin tietyn rajapyykin jälkeen on loppuelämä, ei mikään ihme, ettei kukaan vaikuta tarpeeksi hyvältä. Parisuhteita on vain yksi, ja se nostetaan kepeästi muiden suhteiden yläpuolelle. Vai onko kukaan koskaan tituleerannut parasta ystäväänsä “paremmaksi puoliskokseen”?

Entä miten tämä kaikki liittyy iltasatuihin? Ratkaisemalla jokainen konflikti elämää suuremmalla rakkaudella pienet lapset – etenkin pienet tytöt – opetetaan odottamaan pelastajaa. Saduissakaan prinsessan ei tarvitse kuin istua tornissa ja näyttää nätiltä.

Samalla välitetään piiloviestiä siitä, ettei mikään tytön omista aikaansaannoksista tai unelmista tuo hänelle samanlaista onnea kuin puolison löytäminen.

Kun siis seuraavan kerran kohtaat nuoren sukulaisesi, älä kysy seurustelukumppanista, puolisosta, avioliitosta tai lapsista. Jos sellaisia on suunnitteilla, sukulainen kertoo kyllä ihan itse.

 

Kommentit

Ei kommentteja
Oletko jo rekisteröitynyt? Kirjaudu tästä
Vieras
20.01.2022

By accepting you will be accessing a service provided by a third-party external to https://ylakarjala.fi/